Viimeinen rallytokokerta

Huppista! Nyt on päässyt blogin päivittäminen ihan unohtumaan! Minulla on ollut monenlaisia projekteja meneillään auton ostamisesta lähtien, ja se on sitten näkynyt yleisenä kiireisyytenä. Alla oleva teksti oli unohtunut luonnoksiin. Julkaisen sen nyt näin kuukausi kirjoittamisen jälkeen. Päivitän erikseen sitten viime aikojen treenikuulumisia.

***

Nyt onkin ollut paljon koira-aiheisia aktiviteetteja viime aikoina. Ensinnäkin kävimme viikonloppuna seuraamassa agilityn SM-kisoja, kun ne satuttiin onneksemme täällä kotikaupungissamme järjestämään. Kylläpä olikin huimaa puuhaa! Oli todella mahtava seurata koirakoita ja olla mukana siinä jännityksessä, joka jatkui esimerkiksi maksien joukkuekisassa viimeisen suorittajan viimeiseen esteeseen saakka. Oli aivan huippua! Antoi taas uutta virtaa tähän puuhaan, kun pääsi näkemään, mitä on kun ihminen ja koira työskentelevät yhdessä. Huvittavaa asiassa oli se, että poltimme jo lauantaina kasvomme. Tommilla on nyt pipon jättämät rusketusjäljet kasvoissa ja minulla taasen nenä ja vähän posket punoittavat.

Viime viikolla Akira taasen pääsi marssimaan Royal Caninin hyväntekeväisyysmarssin kärjessä. Muistutuksena näin itseäni varten voin sanoa, että kärkipaikka ei ehkä ole ihan meille luotu. :D Seuraavat marssijat kulkivat sen verran lähellä, että Akiralla oli suunnattomia vaikeuksia pysytellä housuissaan kaikkien niiden potentiaalisten leikkikavereiden lähellä. Akira viettikin osan ajasta hepuloiden, häntäänsä jahdaten ja yrittäen kerta toisensa jälkeen kutsua lähellä kulkeneita koiria mukaan leikkiin. Välillä Akira kyllä tarjosi taas innokkaasti seuraamista, ja niin me sitten kuljettiin osa marssista seuraamista treenaillen. Se sujuikin nätisti! Noin muuten kuitenkin taidetaan seuraavilla kerroilla jättää johtokoirakon rooli muille.

Maanantaina kävimme taas rallytokossa. Se olikin meidän viimeinen rallytokokerta, koska ensi viikolla pidetään kaksi treenikertaa putkeen, ja me ollaan ensi viikko Lapissa. Sää oli maanantaina kohtuullisen kauhea: vettä satoi kiitettävästi, minkä lisäksi lämpötila oli alhaalla ja tuulta oli yli 10 m/s. Ei siis mitenkään ihanteellinen päätöskerta meidän rallytokoilulle.

Akiran oli välillä vaikea keskittyä, kun seuratessa sadepisarat tikkasivat suoraan silmiin ja tuulenpuuskat ajoittain hämmensivät. Saimme kuitenkin harjoiteltua monenlaista ja pari juttua meni ihan hyvinkin. Harjoittelussa olivat siis eteentuleminen ja siitä perusasentoon sivulle siirtyminen, askeleen ottaminen oikealle, peruuttaminen kasvavin askelmäärin koira edessä ja eteenpäin liikkuminen kasvavin askelmäärin koira sivulla. Näistä viimeisin sujui parhaiten, koska vastaavanlaista ollaan tehty ennenkin. Myös eteentulemisessa päästiin ihan hyvin alkuun. Näitä kelpaa sitten harjoitella taas lenkkien yhteydessä.Voisin veikata, että askel oikealle vaatii ihan hyvin treeniä, vaikka näin nami kädessä se menikin ihan ok.

Tämä alkeiskurssi oli kyllä kokonaisuudessaan tosi kiva kokemus meille molemmille. Akira tykkäsi (ja tykkää yhä edelleen) treenata liikkeitä ja toistonkestävyys on ollut näissä hommissa yllättävän hyvä. Olisi mieluusti treenailtu pitempäänkin ja harmi tosiaan on, että kaksi viimeistä kertaa jäivät meiltä välistä. Onneksi netistä löytyy sekä kaikki rallytokon kyltit että hyvin ohjeita omatoimitreenaamiseen. Näiden avulla voidaankin jatkaa treenaamista kotioloissa. Eihän sitä tiedä, kuinka tässä vielä innostutaan!