Viime keskiviikkona otin Tommin mukaan agilitytreeneihin, jotta hän pääsisi ihastelemaan, kuinka olemme edes jossain määrin kehittyneet. Noh, tämä taisi olla väärä kerta tuollaisille suunnitelmille, sillä harjoittelun aiheena oli pakkovalssi. Rata näytti kutakuinkin tältä:
Tarkoituksena siis oli, että kakkosesteen jälkeen koira kiertää ulkokautta tuon kolmosesteen ja putken väliin, hyppää siitä kolmosesteen (siis eri suuntaan kuin kaksi ekaa estettä) ja jatkaa sitten putkeen. Loppurata onkin sitten suoraa revittelyä. Kolmosesteen ja nelosen välissä ohjaajan siis pitää tehdä pakkovalssi koiran kulkusuunnan kääntämiseksi.
Meillä tämä homma meni jotenkuten, ei mitenkään huipusti. Onnistuimme onnekseni kyllä tekemään pakkovalssin, vaikka mitenkään kaunista se ei ollut. Akiran vauhti hidastuu aina tuommosissa pyörittelyissä, koska Akirasta parasta olisi mennä täysillä, eikä nysvätä mitään erikoisjuttuja. Tietenkin tähän vaikuttaa osaltaan taas se, että ohjaukseni on todella karkeaa ja rumaa häsläämistä, mikä varmasti sekoittaa koiran käsitystä siitä, mitä tulisi tehdä. Mutta pakkovalssi siis onnistui, sain Akiran putkeen ja tehtiin loppusuorakin, vaikka tosin lopulta päädyttiinkin tekemään loppusuorana tuo sama pätkä, millä rata alkoi. :D Se oli hyvä lopetus niille treeneille.
Kepit oli taas plää. En tiedä, miten oikeasti saisin koiraan vauhtia. Akiralla ei ole niiden kanssa mikään hoppu, eikä oikea rytmi siten meinaa löytyä millään. Ehkä yritän ottaa niihin uutta pontta treenaamalla niitä 2x2-menetelmällä, johon nyt pitäisi löytyä kentältä ihan sopivat välineetkin. Viime kesänä jo aioin käyttää tätä tapaa, mutta se sitten jäi, kun 2x2-kepit katosivatkin välinevarastosta. Katsotaan, josko tästä löytyisi uutta intoa hommaan.
Rallytokossa meillä meni taas yllättävän mukavasti. Tällä kertaa mukana oli enemmän koirakkoja ja voimakkaan tuulen mukana tuntui tulevan paljon kiinnostavia hajuja, minkä vuoksi aluksi tuntui toivottomalta saada Akira keskittymään. Sitten yhtäkkiä tapahtui jotain, minkä seurauksena Akira olikin todella hyvin mukana treenissä. En tiedä, sytyttikö koiran ihan vain se, että sain kerran palkattua sen kuuntelemisestani vai mikä, mutta loppua kohden Akiralla oli jo todella hyvä tekemisen meininki. Oli kyllä päivän yllätys!
Treenattiin tällä kertaa saksalaista täyskäännöstä, 360 asteen käännöksiä ja ihan perus 90 asteen käännöksiä. Saksalainen on huvittavaa paikallaan räpeltämistä ja hihnaan sotkeutumista vielä toistaiseksi, mutta 360 astetta menee jopa vasemmalle ihan nätisti. Toki pakko sanoa, että en vielä pyöri paikallani, vaan teen pientä ympyrää, mutta Akira jopa osaa vähän käyttää takapäätään. Tästä ehkä on kiittäminen laatikkotreeniä, jonka avulla silloin joskus alussa opettelimme perusasentoa. Tähän väliin sopiikin linkittää Akiran siskopuolen Navin blogissa julkaistu vaiheittainen opastus laatikkotreenistä.
Olemme nyt treenailleet Akiran kanssa noita rallytokon käännöksiä iltalenkkien yhteydessä. Olen myös ottanut "oikea"- ja "vasen"-käskyt käyttöön, jotta koira oppisi yhdistämään kääntymisen tiettyyn suuntaan noihin käskyihin. Näin se sitten voisi oppia ennakoimaan tulossa olevaa käännöstä. Uskoisin, että tästä on apua sitten myöhemminkin, kun aletaan harjoitella seuraamisen käännöksiä ilman namiavustusta. Yritän kiinnittää huomiota myös siihen, että käyttäisin kehoani tehokkaasti avuksi viestiessäni tulevasta käännöksestä. Akira treenaa innokkaasti kanssani ja onnistumiset tuntuvat kumuloituvan. Toivotaan, että tämä treeni-innostus säilyy, on nimittäin tosi kiva, kun on mielekästä tekemistä lenkkien yhteydessä!
Nyt ajattelin, että treenailemme paitsi noita käännöksiä, myös eteen tulemista ja maahanmenon tekniikkaa. Rallytoko on osoittautunut yllättävän väsyttäväksi treeniksi Akiralle, joten sitä voisi hyödyntää pieninä annoksina myös päivittäisessä yhdessä touhuamisessa.
Taannoin oli aika hauska tilanne, kun Tommi testasi erotuomarin pilliäni sisällä. Pötköttelemässä ollut Akira rynnisti salamana paikalle "mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu"-ilme kasvoillaan. Pilli ihmetytti Akiraa niin, että Akira ryntäsi aina sinne, missä pilliin puhallettiin. Päätinkin käyttää tätä hyödykseni, sillä meillä on viime aikoina ollut ongelmana, että Akira ei tule enää koirapuistossa luo silloin, kun tarkoituksena on lähteä. Tämä liittyy mitä varmimmin pistolukkopantaan, sillä karvoja meinaa väkisinkin aina jäädä lukon sisään, vaikka kuinka yritän estää niiden väliin pääsemisen. Kun käytössä oli puolikiristävä panta, opetimme Akiralle pantakäskyn, jonka kuullessaan Akira rynnisti luo ja pujottautui pantaan. Luovuimme puolikiristävästä pannasta, koska panta pääsi muutamia kertoja putoamaan lenkillä Akiran pään yli koiran haistellessa. Tämä siis siitäkin huolimatta, että päälle puettaessa panta tuntui juuri sopivan kireältä löysimmillään. Kun aloimme käyttää pistolukkopantaa, emme tietenkään enää voineet käyttää pantakäskyä ja siitä (yhdistettynä pistolukkopannan karvaongelmiin) hiljalleen sitten alkoi kehittyä tuo kiinni ottamisen ongelma.
Päätinkin aloittaa luoksetulon suhteen puhtaalta pöydältä ja yhdistää pillin luoksetuloon. Aloin kotona yhdistää pillin ääntä ensin herkkuihin ja sitten luoksetuloon. Iltalenkin yhteydessä jo otimme pieniä harjoituksia, jotka onnistuivat loistavasti. Pakko muuten sanoa, että on tuolla koiralla loistavat hermot ja hyvä muisti. En ole ulkona treenannut mitään paikalleen jättämisiä tai muita pitkiin aikoihin, mutta ne onnistuvat edelleen hienosti. Nytkin otin Akiran sivulle, jätin istumaan paikalleen, juoksin itse useammankymmenen metrin päähän, käännyin ympäri, asetin käden sivulle kosketusasentoon ja kun puhalsin pilliin, Akira juoksi täyttä vauhtia koskettamaan kuonolla kämmentäni. Tämä onnistui myös toisella kertaa mainiosti, vaikka sillä kertaa jätin käden vähän ylemmäs, ja Akira missasi sen, vaikkakin yritti vauhdista hypätä ja koskettaa sitä kirsulla. Oli aika hauskan näköistä! Nyt sitten tarkoitus on jatkaa näitä treenejä satunnaisesti lenkeillä ja lopuksi sitten käyttää pilliä luoksetuloon myös koirapuistossa. Sielä sitten olenkin erityistarkkana, että Akira ei saa mitään syytä yhdistää luoksetuloa kiinni joutumiseen.
Huomiset agilitytreenit jäävätkin meillä väliin, koska olen järjestelemässä mätsäreitä. Tämä on ensimmäinen kertani tapahtumavastaavana mätsäreissä, joten toivotaan, että kaikki sujuu hyvin! Ensi viikolla sitten on taas sekä rallytoko- että agilitytreenit luvassa. Kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti