Viime tiistaina treenattavana oli takaaleikkaus. Takaaleikkauksella on tarkoitus kertoa koiralle edessä olevasta käännöksestä. Koska meiltä (ja varsinkaan minulta) ei ehkä vielä voi odottaa täsmälleen oikeaa ajoitusta, minkä vuoksi seurauksena voisi helposti olla koiran kääntyminen pois nelosesteeltä, harjoittelu aloitettiin todella yksinkertaisesti. Koira lähetettiin suoraan eteenpäin hypylle (samalla saatiin hieman irtoamistreeniä), jonka takana oli odottamassa namilautanen. Kun koira lähti eteenpäin, ohjaaja teki takaaleikkauksen seuraavan hypyn taa. Koira kutsuttiin lautaselta hypyn yli ja palkattiin taas, minkä jälkeen jäljellä olivat enää putki ja hyppy.
Takaaleikkaus siis kolmos- ja nelosesteen välissä. Simppeli rata.
Teimme kaikki ratakerrat samalla tavoin ja se meni ihan ok. Tosin minusta tuntuu, että Akira olisi hyvin mennyt putkeen ja loppuun asti ilman namilautasen jälkeistä välipalkkaustakin, mutta näin toisaalta Akiralle on hyvä antaa vielä lisävahvistusta tähän hommaan. Irtoamisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa, mikä oli iloinen yllätys. Videolta tosin näkyy, miten Akira viimeisellä toistolla tekee hassun pysähdyksen ennen kuin pomppuhyppää namilautasen edessä olevan esteen yli. Se oli ihan hyvä vinkki siitä, että enää ei kannattaisi ainakaan tehdä lisää toistoja tuon kyseisen ratakerran jälkeen.
Ratakertojen välissä kävimme tekemässä keppejä ja rengasta. Rengas menee hyvin, ei ongelmia! Kepeissä Akira menee tepsuttaen ohjureiden välissä. Jotenkin siihen hommaan pitäisi saada lisää vauhtia, että Akira löytäisi oikean pujottelurytmin. Jos tiedossa on vinkkejä tämän ongelman korjaamiseen niin niitä otetaan ilolla vastaan!
Tekisi mieli selitellä kaikkia videolla näkyviä tyhmiä tekemiäni juttuja, mutta päätin nyt sitten, että enpä tee niin. Minä tiedän, että virheitä on ja ne näkyy ja muut näkee ne selittelinpä eli en. Ei jaksa stressata enää!
Tärkeintä videolla ei minusta ole se, mitä itse radalla tapahtuu, se kun ei ole mitään ihmeellistä. Sen sijaan tykkään siitä, mitä sen jälkeen seuraa: Akira kipittää mukanani ja ottaa aktiivisesti kontaktia. Ihan parasta! <3 Ylipäätään pystyin jo hallilla liikkumaan paikasta toiseen irti olevan koiran kanssa, vaikka kuljettiin välillä todella läheltä muita koiria. Hauskaa oli, että kun Akiran kanssa siirryttiin radan vieressä treenaamaan keppien jälkeen rengasta, Akira meinasi itse lähteä vauhdilla radalle. Akira kuitenkin pysähtyi minun komentaessani sitä ja tuli kiltisti renkaan luo treenailemaan. Jotain edistystä tällä saralla on siis selvästi tapahtunut. :) Seuraavalla kerralla jätän pyykkinarukahvan kokonaan pois, se kun tuntuu yhä enemmän olevan vain ja ainoastaan tiellä.
..Jos muuten joku ihmettelee, miksi emäntä kävelee noin omituisesti, niin johtuu ilmeisesti kyykkytreeneissä reväytetystä lonkankoukistajasta. Kun jalkoja ei sitten voi trenata, niin pitää treenata muuta kroppaa senkin edestä. On sitten koko kroppa totaalijumissa tämän paketin seurauksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti